Änd aim veri hapi.
Tauski Peltosen jättiyllätys on se, että Tauno on lopettanut alkoholin käytön.
Pirut ovat jääneet nyt taakse ja elämä on, kyllä, uskokaa, täyttä ilotulitusta!
Tauno on onnellinen ja hänen avopuolisonsa nauraa hänen omalaatuiselle tavalleen käsitellä englannin kieltä.
Mariama on hänen suuri pelastajansa!
Dilemma näissä vaan on aina, on kyseessä kuka tahansa tämän kaltainen ihminen on, että vastuu onnellisuudesta on aina jollain muulla kuin itsellä.
Joku muu kantaa sen taakan, kun itse ei osaa vastuuta omasta elämästä ottaa. Ja tämän keissin tulkitsen nyt, keittiöpsykologiallani siten, että Tauski menee aina eteenpäin, lakaisemmalla kaiken paskan maton alle.
Hän ottaa aina uuden naisen, joka ottaa vastuulleen hänen onnellisuutensa.
Aikansa oltuaan, tulee ongelmia ja riitoja, niin kuin jokaisessa suhteessa, mutta Tauski ei tykkää ongelmista, kun aina pitäisi olla kivaa ja ilotulitusta.
Tauski suuttuu, kun toinen ei olekkaan koko ajan myöntyväinen ja pidä häntä onnellisena ja soppa on valmis.
Ero, loan heitto ja uusi nainen.
Tämähän on ihan selvä jatkumo hänellä, joten miksi tämäkään kerta olisi poikkeus?
Niin kauan kuin Tauski jättää pirut maton alle eikä käsittelle niitä. Niin kauan kuin Tauski odottaa muiden tekevän hänestä onnellisen, niin kauan tämä jatkuu.
Tauski sanoo, että elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.
Mitä tarkalleen ottaen Tauno on mahtanut oivaltaa? Mene ja tiedä.
Tämä on muuten lainaus Hymyn Tauski jutusta :
" Aloitin siitä, että unohdan kaiken menneen".
Kai sitä haluaakin unohtaa, kun takana on niin paljon paskaa, mutta, kaikella hyvällä Tauno, käy se paska läpi, niin helpottaa.
Tauno Peltonen. "Sinä vain, ei muut mua huomiseen saa jatkamaan..."
Tauno Peltonen ja suuria rakkaustarinoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva, kun otat kantaa ja kommentoit, asiallisesti. Kiitos♥